Ajankohtaista EKL:stä

Hallitus ajaa hoivan ja järjestöjen tekemän auttamistyön perikatoon

EKL:n Innolinkillä teettämän suuren jäsentutkimuksen mukaan peräti 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä etteivät nykyiset hyvinvointialueet pysty jatkossa huolehtimaan suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Lähes kolmannes (32%) vastaajista oli tästä täysin varmoja.

Vastaajista 63 prosenttia piti sosiaali- ja terveyspalvelujen heikkoa saavutettavuutta suurimpana iäkkäiden ihmisten ongelmana. Edellisestä, vuonna 2019 toteutetusta tutkimuksesta luku oli kasvanut 40 prosenttiyksiköllä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyyttä piti ongelmana 40 prosenttia vastaajista. Ikäihmisillä on todella suuri huoli sote-palveluista. Peräti 69 prosenttia vastaajista piti niiden turvaamista tärkeimpänä asiana. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi nousi eläke-etuuksien turvaaminen (40%). Tutkimuksen virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa ja haastattelut tehtiin ennen hallituksen kehysriihen päätöksiä.

Edellä mainitut luvut osoittavat maassamme olevan hoivakriisin. Tämä on suorastaan kansallinen häpeä, jota hallituksemme on kehysriihipäätöksillään vain syventämässä.

Hallitus laskee ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta ja höllentää perusterveydenhuollon hoitotakuuta. Se korottaa asiakasmaksuja sekä lääkekorvausten alkuomavastuuta ja sitoo ne indeksiin. Aiemmin hallitus päätti jo nostaa lääkkeiden alv-kannan 10 prosentista 14 prosenttiin. Nämä ovat toimia, jotka tulevat aiheuttamaan ikäihmisille inhimillistä kärsimystä ja turvattomuuden kasvua.

Hoitoon pääsy pitkittyy, sairaudet pahenevat ja myöhässä alkaneiden hoitojen kustannukset kasvattavat terveydenhoitomenoja entisestään. Hallituksen päätös yöpäivystyksen karsimisesta heikentää totaalisesti kansalaistemme oikeuksia yhdenvertaisiin palveluihin. Se romuttaa oikeuden saada asiallista hoitoa.

Sote-uudistus ei ole tuonut helpotusta ikäihmisten tilanteeseen, päinvastoin. Hallituksemme on euron kiilto silmissään ajamassa terveydenhuoltoa perikatoon. Asiaan on saatava suunnanmuutos.

Järjestöiltä leikattavat toiminta-avustukset eivät säästä vaan tuottavat lisäkustannuksia.

Hallitusohjelmaan jo aiemmin kirjattu 100 miljoonan euron leikkaus järjestöjen tuesta kasvoi kehysriihessä vielä 30 miljoonalla. Sitä aikaistettiin toteutettavaksi porrastettuna niin, että jo ensi vuodelta leikataan valtionavustuksia peräti 80 miljoonaa euroa tämän vuoden avustustasoon verrattuna. Hallituskauden loppuun mennessä leikkaus on jo 130 miljoonaa eli kolmannes vähemmän nykytasosta.

Sote-järjestöjen kautta kanavoituu noin 20 000 henkilötyövuoden määrää vastaava vapaaehtoisten työpanos. Yksinomaan EKL:lla oli vuoden 2023 lopussa 5 120 vapaaehtoista. He käyttivät aikaa työhönsä 72 479 tuntia kuukaudessa. Kaksi kuukautta kestäneen liikuntakampanjan aikana kirjattiin 383 173 liikuntasuoritusta.

Eläkeläisjärjestöjen ennaltaehkäisevä työ on sekä henkistä että fyysistä terveyttä edistävää toimintaa. Tämän lisäksi se on kaupan päälle vielä täydellistä täsmälääkettä yksinäisyyden torjuntaan. Julkinen sektori ei pysty korvaamaan eläkeläisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä toimivien vapaaehtoisten vertaisohjaajien työpanosta. Se tulee järjestöjen henkilöstömäärän ohella tippumaan säästötoimien takia huomattavasti.

Järjestöihin kohdistamillaan leikkauksilla hallitus sahaa omaan nilkkaansa kansalaistemme pahanolon ja julkisen sektorin kustannusten kasvaessa tulevaisuudessa. Vetoamme, että tehty leikkauspäätös otetaan uudelleen käsittelyyn.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n valtuuston kokous.

Valtuuston puheenjohtaja Mirja Janérus, 040 500 3342

Hallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta, 050 522 1201

ESITYS ELÄKKEENSAAJIEN YLIMÄÄRÄISESTÄ VERONKOROTUKSESTA ON IRVOKAS

Vihreät kertoi 25. lokakuuta esittävänsä kiristystä eläkeläisten verotukseen. Ryhmäjohtaja Atte Harjanne esitti, että työeläkkeisiin ensi vuonna tulevaa 5,7 prosentin korotusta voisi sukupolvien välisen tasa-arvon nimissä jarruttaa yhden prosenttiyksikön verran. Esityksen mukaan työeläkkeiden verotusta kiristettäisiin 0,52 prosenttiyksiköllä niillä, joilla bruttoeläketulon määrä ylittää 13 500 euroa vuodessa. Vero kiristyisi siis 1 125 euroa kuukaudessa ylittävältä osalta.

EKL:n Pirkanmaan piiri kummeksuu Vihreiden totaalista tietämättömyyttä eläkkeiden ja palkkojen kehitykseen liittyen viime vuosikymmenien ajalta ja samalla, samoin kuin onneksi kaikki muut eduskuntaryhmätkin, tyrmää koko esityksen.

Eläkkeisiin kohdistuu ensi vuoden alussa toinen perättäinen palkkatuloja suurempi indeksitarkistus ja nyt on Vihreillä hätä housussa ja asialle on heidän mielestään pakko tehdä jotain. Eläkkeiden kasvu on ylittänyt palkkojen kasvun vain muutamia kertoja sitten vuoden 1980. Työeläkeindeksi on noussut vuosina 1995–2022 noin 57 %, ansiotasoindeksi samaan ajanjaksoon lähes 115 %. Reaalinen nousu palkoissa on ollut 38 % ja eläkkeissä noin yhden prosentin.

Suomalaisen eläkkeensaajien Mediaanieläke oli viime vuonna 1 614 euroa kuukaudessa, siis puolet heistä sai eläkettä tuon bruttosumman alle. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan (Ilta-Sanomat 26.10.) Vihreiden ajama uudistus koskisi vajaata 1,3 miljoonaa eläkeläistä ja ulottuisi noin 80 prosenttiin kaikista eläkkeensaajistamme.

Tilastoja katsomalla näkee ilman pienintäkään epäilystä, että palkat ovat kasvaneet selvästi eläkkeitä nopeammin ilman, että Vihreiltä on kuulunut vastaavaa hätähuutoa eläkkeensaajien puolesta näinä vuosina. Pidämme tehtyä esitystä kiristää pienituloisten eläkeläisten verotusta käsittämättömänä. Esityksen irvokkuutta nostaa vielä syy minkä Vihreätkin hyvin tietävät. Nämä parin vuoden normaalia suuremmat korotukset tulevat myös inflaation kautta syötyä. Ei niistä Ukin eikä Mummon taskunpohjalle mitään jää.

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Pirkanmaan piirin syyskokous 22.11.2023

Lisätietoja

Tarja Käpylä

EKL:n Pirkanmaan piiri ry puheenjohtaja

0407646835

tarjar.kapyla@gmail.com

Anneli Pentti, Hervannan Eläkkeensaajat ry puheenjohtaja

Tarja Käpylä, Mansen Eläkkeensaajat ry puheenjohtaja

Rainer Esko, Tampereen Eläkkeensaajat ETY ry puheenjohtaja

Tuula Gröhn, Tampereen seudun Eläkkeensaajat ry puheenjohtaja

EKL:n LIITTOVALTUUSTO 26.10.2023

Pirkanmaan piirin liittovaltuutetut olivat kaikki paikalla Käpylän työväentalolla pidetyssä kokouksessa. Kokousmateriaali oli saapunut sähköpostilla ja kaikilla oli siihen mahdollisuus tutustua ennakkoon. EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta korosti eläkeläisten edunvalvonnassa yhteistyön eri järjestöjen kanssa olevan entistä tärkeämpää. EETUn ja alueellisten pikku-eetujen (PEETU) mahdollisuudet saada asioita esille ja päätettäväksi on yhteiset kannanotot ja esitykset. Eduskunnassa valtuuskuntaan ja sen esityksiin on suhtauduttu myötämielisesti, tulevaisuus tosin näyttää todellisen vaikutuksen. Yhteistyö keskustelutti valtuustoa erityisen runsaasti ja kumppanit eivät alueilla ole yhdenmukaisia. EKL:n ja Eläkeläiset yhteistyötä on jo aloitettu ja sitä tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa esim. koulutuksessa ja tiedottamisessa.

VARSINAISET KOKOUSASIAT päätettiin yksimielisesti.

Talousarvio vuodelle 2024 on huolestuttavasti 45.770 euroa alijäämäinen. Tulojen kohdallakin on vielä epävarmuutta; avustuspäätöksien ennakkotiedot saadaan vasta joulukuussa. Tulorahoituksen pienentyessä oleellisesti ja tapahtumien kustannusten noustessa on olemassa uhka, että liiton toimintaa joudutaan tulevaisuudessa sopeuttamaan.

Jäsenmaksu 2024. Vuodesta 2015 alkaen maksua ei ole tarkistettu. Jäsenmäärä on edelleen pudonnut jäsenhankintakilpailusta huolimatta. Jäsenmaksun nousu 10 euroon päätettiin yksimielisesti.

Keskustelua Eläkkeensaaja-lehden saamiseksi osalle jäsenistä digitaalisena kustannuksia saataisiin hieman karsittua. Painatuskulut ovat n. 40.000 ja postittaminen n. 140.000. Postimaksut ovat nousseet jopa kahdesti vuodessa.

Pirkanmaalaisille tärkeä Rajaniemi ja sen toimintojen päättäminen sekä myyntivaltuuksien antaminen hallitukselle oli meille pirkanmaalaisille vaikea. Tosiasioiden edessä muuta vaihtoehtoa ei löytynyt. Toiminnan jatkuminen olisi edellyttänyt 3 euron vuosittain jäsenmaksuun kohdistuvan menoerän. Siihen emme löytäisi muista piireistä/jäsenistä takuumiehiä. Rajaniemen käyttöaste on jäänyt jatkuvasti alle 30 prosentin ja korjausvelkaa Väentuvasta on odotettavissa. Kokouksessa esitettiin Uudenmaan piirin Rajaniemen varaus- /käyttötilasto vuodelta 1918 alkaen. Varauksista suurin osa oli peruutettu ja näiden vuosien käyttäjämäärä oli 111. Pirkanmaan ja Etelä- Pohjanmaan piirin käyttäjät eivät ole voineet tilannetta pelastaa. Huolta aiheutti Rajaniemen myynnin olevan vaikean ja todennäköisesti se ei etene nopeasti. Tilaan rajoittuu Täyttä elämää Lomat Oy-yhtiön omistama 9 ha maa-alue.

Keskustelua käytiin myös Käpylän työväentalon tappiollisesta toiminnasta ja tulevaisuudesta. Käpylän työväentalon kiinteistön ikä ja siitä tehty kuntokartoitus asettaa jatkuvasti paineita kiinteistössä tehtäviin korjauksiin ja laitteistojen päivityksiin.

Edelleen Eläkkeensaajat on tunnetuin eläkeläisjärjestö Suomessa. Kokous antoi kannanoton: Jyrkkä ei eläkeleikkurille. Täyttä asiaa, jota on syytä vakuuttavasti vaikuttaen jakaa edelleen.

Kokousterveisin: Merja Päivärinta

Kokouksessa läsnä myös Mauri Tuominen ja Erkki Eteläniemi

Ajankohtaista EKL:stä

26.4.2024 tiedote

25.4.2024 jäsentutkimuksen tulokset

22.11. 2023 Kannanotto Eläkeläisten verotuksen kiristämisesitykseen

26.10.2023 Valtuustokuulumisia